Kävinpä tänään Anttilassa sadetta pitämässä. Tarkoitus ei ollut ostaa mitään, käydä vain ajankuluksi tsekkaamassa lankaosasto. Sieltähän sitten löytyi tarjouskori, jossa oli ainakin tummansinistä Isoveljeä, sinistä Mamboa, roosaa ja pinkkiä Malibua sekä valkoista Spektri Plussaa. Mukaani tarttui kaikki neljä jäljellä ollutta kerää Malibua, kolme roosaa ja yksi pinkki, joista ajattelin värkätä syksyllä 5 vuotta täyttävälle kummitytölle mekon, sekä viimeiset neljä kerää Spektri Plussaa, joille ei vielä ole käyttötarkoitusta valmiina. Malibu maksoi 2 euroa/kerä ja Spektri Plus 1 euron/kerä, joten ne melkein vaativat päästä ostoskoriini :) Kummastakaan langasta minulla ei ole aiempaa kokemusta, mutta uskoisin niiden olevan kohtuullisen helppoja neulottavia, ainakaan eivät ole liian ohuita, jotta kärsivällisyyteni joutuisi liian kovalle koetukselle valmistumista odotellessa. Malibua olen pitemmän aikaa katsellut sillä silmällä, että jotain tekisi mieli siitä tehdä, mutta hinta on mielestäni ollut turhan korkea aiemmin. Nythän sitten tarjoushintaisena testaan, millainen tämä kokelas on. Spektri Plussaa ostin jonkin verran oranssikirjavana noin kuukausi sitten äidille suunnitteilla olevaa neuletta varten, mutta tuskin nämä valkoiset samaan työhön menevät. Kannatti käydä pitämässä sadetta, kun ropinakin lakkasi!
Kahden yön päästä lähdemme hakemaan Victoria, tuota pikkuista karvapalloa. En malttaisi millään odottaa, junaliputkin on jo ostettu! Odotusta kasvattaa yhä korkeammaksi se, että Kuuno oli tänään tavannut lenkillä 4,5 kuukautta vanhan pienen perhoskoiran pennun ja käyttäytynyt oikein mallikkaasti; ihmetellyt rauhallisesti pentua ja mennyt käskemättä maahan, ei ollut ryntäillyt tai yrittänyt käyttää rajuja otteita. Toivoa siis on, että Kuuno ehkä osaisi suhtautua Wiktoriinkin maltillisen kiinnostuneesti, ei pienempäänsä ensinäkemällä liiskaten. Joka suunnasta tulee kyselyjä, voiko Victoria tulla katsomaan, kunhan se on vähän ehtinyt sopeutua uuteen kotiin. Tottakai voi tulla, kunhan nyt ensin saataisiin ipana hoodeille :) Mäyräkoirakuume tosin on herkästi tarttuva ja parantumaton tauti, johon ei ole toimivaa rokotetta ja jonka pahimpia levittäjiä ovat juuri pienet ja viattoman oloiset pennut, joten jokainen tulkoon omalla vastuullaan ;)
Deekukin tapasi iltalenkillä pennun, 13-viikkoisen borderterrierin Telman. Tämä tapaaminen ei sujunut ihan yhtä lupauksia herättävästi, sillä brassiherra yritti hypätä nuoren neidin selkään, vaikka uhkailin sitä linnareissulla, joka rapsahtaa lapsiin sekaantumisesta ;) Kuuroille korville kaikuivat nämäkin kovistelut, mahdoton tämä meidän viriili poju!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti