VSP-Vikke

Wictor Härvelistä on kasvanut reipas nuori mies, ikääkin on pian 9 kk. Viime lauantaina avasimme Viken näyttelyuran herran ensimmäisessä oikeassa näyttelyssä, Tampereen kansainvälisessä koiranäyttelyssä, mätsärissähän kävimme jo tammikuussa. Olimme harjoitelleet etukäteen kotioloissa ja vähän kavereidenkin luona näyttelyhihnassa nätisti kävelyä, paikallaan seisomista ja tietysti hampaiden katsomista. Emmijiikin uskaltautui kakaransa kanssa kehään orastavasta paniikista huolimatta...

Kuinka ollakaan, Viktor esiintyi vain himpusti liioitellen kuin olisi syntynyt kehään! Ei puhettakaan toisten koirien perään vetämisestä, hihnan repimisestä tai hyppimisestä, seisominenkin sujui jopa paremmin kuin kotona! Tuomari piti Wikestä ja tulos oli, että Viki valittii viidestä urospennusta parhaaksi ja se sai kunniapalkinnon sekä pääsi kisaamaan rodun parhaan pennun ruusukkeesta parhaan narttupennun kanssa! Arvostelukin oli pelkästään kehuva. Kaiken kaikkiaan Viktor oli lopulta VSP-pentu (vastakkaisen sukupuolen paras pentu), kun narttu vei ROPin. Mamikin oli niin yllättynyt ja äimänä koiransa mallikkaasta esiintymisestä, että ei ehtinyt tuupertua kehään jännityksestä... :)

Kuvassa Viktor poseeraa tyylikkäästi vessassa pesukoneen päällä palkintojensa kanssa: pokaali tuli VSP-pennulle, takana vasemmalla VSP-ruusuke ja oikealla KP-ruusuke, palkintopuruluu unohtui kuvasta :/ Yhteensä pentuluokkaan oli ilmoitettu 10 pentua, 5 urosta ja 5 narttua. Paikalla oli myös koko Viktorin pentue, joista Rico-veli oli uroksista toiseksi paras, tytöt Wiivi ja Tessa esiintyivät naisellisen hienostuneesti narttujen pentuluokassa. Oli tosi mukavaa nähdä koko pentue koossa yhtä aikaa! Tästä on hyvä jatkaa uusiin koitoksiin, seuraavaksi jo virallisen tuloksen junioriluokkaan.

Terveiset Roomasta

Kolmas kerta ei sanonut toden ainakaan sikäli, että Rooma olisi nyt osaltani nähty, vaan se syvensi suhdettamme ja ihastukseni Ikuista kaupunkia kohtaan vahvistui. Vietin mukavan lomaviikon sateisessa suosikkikaupungissani helmikuun alussa. Viimeinkin näin myös sen kuuluisan pronssisen susipatsaan, jossa naarassusi imettää Rooman perustajia Romulusta ja Remusta. 

Colosseum oli edelleen vaikuttava myös ensikertaa kaupungin katuja kolunneen matkaseuralaiseni mielestä. Voisin tutkia tuota jättimäistä Flaviusten amfiteatteria vaikka kuinka kauan ja moneen kertaan, niin se aina vain on komea.

Mutta vanhan latinistin mieltä lämmittää kerta toisensa jälkeen eniten Forum Romanum, joka heräsi tälläkin kertaa mielessäni eloon sateesta huolimatta. Mahtavan antiikin Rooman merkkitapahtumat tulevat totta vie todentuntuisiki näiden kivikasojen keskellä!

Kävin urbs aeternassa myös Di Cori -nimisessä lankakaupassa, josta mukaan tarttui tarjouskorista (2 €/kerä) kaksi kerää tummansinistä Ornaghi Filatin Merino Sportia ja yksi musta samanmoinen sekä kolme ihanaista Filatura di Crosan Zara Plus-kerää mustana. Käyttötarkoitukseksi kaavailin pipoa tai paria näille halvemmille, Zara Plus on toiminut tähän asti vain hartaan hypistelyn kohteena ja odottaa arvoistaan kohdetta.

Ennen matkalle lähtöä valmistui muutama pieni neule, joista jo kirjoitinkin edellisessä postauksessa. Mustat lapaset neuloituivat Dropsin Alpacasta ja ne ovat olleet käytössä valmistumisestaan lähtien toisten lapasten alla. Valepalmikkokuvio ei erotu kovin hyvin kuvassa, mutta lämpimät ja pehmeät nämä ovat eivätkä kutita, joten asiansa ajavat!

Myös Novitan Luxus Cloudista neulotuista Pajunkissa-pipoista olen maininnut aiemmin, oman mustan versioni kuvasin kiltisti mallina toimineen keittiökulhon päällä, äidin luonnonvalkoista en ole muistanut kuvata. Malli oli oikein mukava neuloa ja pipo valmistui nopeasti 4 mm puikoilla. Tuntuu päässä hyvältä, joskin on ollut vielä ehkä hiukan turhan kevyt, mutta kevättä kohden Pajunkissat tulevat varmasti olemaan enemmän käytössä.

malli: Pajunkissa Ullasta

puikot: 4 mm Knit Picks -sukkapuikot

lanka: Novita Luxus Cloud 50g

Ennen reissun lähtöä aloitin virkkaamaan myssyä, johon tulisi myös jonkinlainen lippa suojaamaan silmiä kevätauringon lamaannuttavalta häikäisyltä. Minkään sortin ohjetta ei ollut, joten sävelsin omasta päästäni 4 mm koukkua käyttäen ja sovitin ja purin kerran jos toisenkin ennen kuin vältti valmiiksi ja suoraan käyttöön. Dropsin Merino Extra Finea kului myssyyn 82 g.

malli: omasta päästä

koukku: metallinen 4 mm

lanka: Drops Merino Extra Fine 82 g

Virkkausvimman iskiessä päätin tehdä lapaset Cherry Tree Hillin Sopersock Merinosta. Garnstudion ohjeen numero 108-43 mukaan tein muuten, mutta käytin 2,5 mm koukkua, kun en löytänyt 3-millistä siihen hätään ja reunan röyhelöstä jätin yhden kerroksen pois. Koko on S ja Foxy Lady-sävyistä lankaa meni vain 50 g, joten vyyhdistä taitaa saada näitä ihastellut kaveri samanlaiset itselleen.

malli: Drops 108-43, koko S

koukku: 2, 5 mm Lidlistä ostettu (ohjeessa 3 mm)

lanka: Cherry Tree Hill Supersock Merino sävy Foxy Lady 50 g

Isälle "joululahjaksi" neulomaani Käänteistä pipoa en ole muistanut kuvata, mutta siihen käytetyn langan arvoitus ratkesi: Regia Silk oli tämä salaperäiseksi heittäytynyt hyväkäs. Ilokseni olen luotettavista lähteistä saanut kuulla, että pipo on jopa päässyt käyttöön kypärän alle ja kovalla pakkasella toisen pipon alle. Kuvan oton yritän muistaa, mutta en luultavasti muista silti :)