Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskeneräiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskeneräiset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. elokuuta 2008

Sukkasato alkaa!

Tästä lähdetään liikkeelle, näistä alkaa ensimmäinen sukkasatoni! Viime vuonna seurasin sukkasatoa sivusta ja innostuin niin, että päätin osallistua tällä kertaa, kun on nyt oma blogikin. Kuvassa poseeraavat siis langat, joista toivottavasti ainakin osa muuttuu Sukkasadon aikaan tassunlämmittimiksi. 

Ryhmäkuvassa alhaalla oikealla esiintyy kolme kerää Dropsin Silke Alpacaa, joista aloitin keväällä superlämpöisiä ja -pehmoisia unisukkia itselleni. Kerran tai kaksi purin tuotoksen, mutta nyt on tulossa sopivan kapea siroon kolmekutoseen. Tämä nyt ei mene Sadonkorjuuseen, mutta toivon näiden valmistuvan tempauksen aikana. Olen kovasti mieltynyt sukan neulomiseen kärjestä alkaen, näissä on ekassa testissä 8-aloitus, jolla jo yhdet sukat valmistui kaverille Samoksesta. Jos vaikka tekisin toisen sukan samaan vaiheeseen ja neuloisin loppuun yhdessä pitkällä pyöröpuikolla. Tätä tekniikkaa on tarkoitus joka tapauksessa kokeilla. Tämä lanka on IHANAA!! Unelman pehmeää ja lämmintä, ei kutita ja on todella miellyttävää neuloa sekä virkata ja valmis asuste tuntuu ylelliseltä.  

Seuraavaksi vuorossa kaksi vyyhtiä Cherry Tree Hillin ihanaa käsinvärjättyä Supersock Merinoa, sävyt Foxy Lady (vasemmalla) ja Sugar Maple (osittain jo vyyhdiltä kerittynä). En kuvittele saavani molemmista sukkia valmiiksi, sen verran ohutta ihanuutta on tämä perjantaina hankkimani uusi tuttavuus, mutta jos edes toisesta saisin jotain aikaan tempauksen aikana... Kyllä piti pitkään tutkia sävyjä ennen kuin pystyin tekemään valinnan, sellaisia herkkuja oli tarjolla!

Viime syksynä hankkimani kolme kerää mustaa Hjertegarnin Silky Bamboota ovat odottaneet pääsemistä sukiksi kotona tassutteluun ja mahdollisesti myös unisukkakäyttöön. Kovin pitkävartisia sukkia näistä tuskin saa, kevyet sukkaset viluisiin jalkoihin kuitenkin. Lanka tuntuu nimensä veroisesti todellakin silkkiseltä ja hyvin pehmeältä. Mitään en ole siitä vielä tehnyt, joten neulontatuntumasta en osaa sanoa.

Murheenkryynini, hirveän kamalan vihreä Regia Softy huomattavasti viehättävämpine seuralaisineen. Keväällä tilasin Tapion kaupasta tätä lankaa kavereiden vauvojen myssyjä ja tossuja varten, mutta vain musta ja luonnonvalkoinen päätyivät myssyksi ja jäljellä jäi vielä paljon. Suunnitelmani vihreän ja valkoisen raikkaasta yhdistelmästä menivät mönkään, kun totesin, että vihreä näytti ruudulla ihan erilaiselta ja on todellisuudessa lähes oksettava. Kevään Modassa oli kuitenkin unisukkien ohje tälle langalle, joten ajattelin, josko näistä joku läheinen/tuttava/kaveri saisi sukat jalkoja lämmittämään. En tiedä, miten onnistun tuon vihreän piilottamaan, mutta yritys on kova. Ehkä pitäisi hankkia kerällinen samaa lankaa vaikka jonain kivana punaisena, niin vihreänkin saisi käytettyä... Mukavan pehmeää Softy kyllä on.

Sitten vielä Novitan Isoveljet, punakirjavaa ja kirjavaa vihreää on molempia yhdet kerät ja kirkasta moniväristä kaksi kerää. Jos näistä vaikka sukat ja säärystimet tekisi?

maanantai 18. elokuuta 2008

Uneton yö

En oikein saanut nukuttua yöllä, niinpä viimein puoli seitsemän aikaan nousin ylös sängystä tehdäkseni jotain hyödyllisempää kuin lakanoissa unettomana kieriskelyä. Otin esille neuleen, josta piti tulla jotakuinkin Autere-huivi Ullan ohjeella. Lankana minulla oli musta Dropsin CottonViscose, jota ostin keväällä kolme kerää huivia varten. Tämän kokeilun kohdalla käytössä olivat 2,5 mm puikot, joiden pienuus arvelutti minua alunpitäenkin. Totta tosiaan, tehtyäni noin 10 cm pätkän huivia ja todettuani, että yksinkertainen mallineule todellakin on kaunis ja lumoava, päätin kohdata todellisuuden ja uskoa, etten tule koskaan saamaan huivia valmiiksi. Ei riitä meikäläisellä kärsivällisyys noin pienten puikkojen ja kiukuttelevan langan kanssa nyhertämiseen. Purkuun menee siis tämäkin yritys.

Olen aloittanut tästä ihanan tuntuisesta langasta ainakin viittä eri huivimallia, mutta tämäkin projekti päätyi tuhoontuomituksi. Lanka hajoaa raivostuttavasti neulottaessa sekä virkattaessa, joten joka ikiseen silmukkaan pitäisi keskittyä täydellä tarmolla. Elän nyt toivossa, että langan viehättävä kiilto toimisi edukseen myös jossain yksinkertaisessa mallineuleessa vähän isommilla puikoilla neulottuna, jotta voisin joskus saada huivin käyttöön enkä vain ikuiseen aloitus-purku-kierteen kouriin. Kenties pidennetty helmineule 3,5 mm puikoilla toimii...?

Samaan syssyyn Olympiaradiota kuunnellessa kerin yhden vyyhden lempeää oranssinkirjavaa Araucania Yarnsin Patagonia Nature Cotton -puuvillalankaa. Toinen vyyhti odottaa vielä kerimistä, sitten niistä olisi tarkoitus muotoutua huivi. Lanka on oikein mukavan tuntuista, pehmeää ja hauskasti epätasaista olematta kuitenkaan liian möykkyistä. Huivi tulee olemaan mallia suorakaide, koska tiedän, ettei tuleva käyttäjä erikoisemmin pidä kolmiohuiveista. Mitään pitsiä tai palmikkoa tuskin alan siihen vääntää, koska uskon langan lumon pääsevän parhaiten esille yksinkertaisessa neulepinnassa. Lopullinen suunnitelma hahmottuu vielä...